Rajaportti Tapahtumia ja niiden taustoja.

Pietarin suomiyhteisössä on 4000 jäsentä

  • Pietarin Suomi-talo. Kuva: http://www.suomi-talo.fi
    Pietarin Suomi-talo. Kuva: http://www.suomi-talo.fi

Autonomian viimeisinä vuosikymmeninä Pietarissa asui lähes 25 000 suomalaista. Suomalaisten asukasluvussa laskettuna Pietari olikin tuohon aikaan yksi suurimmista suomalaiskaupungeista.

Pietari työllisti suomalaisia muun muassa käsityöläisinä, palvelusväkenä ja nuohoojina. Tilanne on noista ajoista muuttunut, mutta yhä edelleen Pietarissa asuuu verrattain suuri, noin 4 000 asukkaan suomalaisdiaspora.

Pietari on kansainvälinen kaupunki ja siellä asuu lukuisa määrä erilaisia vähemmistökansallisuuksia edustavia ihmisiä. Verkkolehti the-village.ru on esitellyt kaupungissa asuvia vähemmistöjä Kansalaisuuksien liiga -nimisessä artikkelisarjassaan. Perjantaina julkaisussa artikkelissa esittelyvuorossa olivat suomalaiset.  

Pietarin nykyiset suomalaisasukkaat työskentelevät pääosin liike-elämän ja kulttuurin osa-alueilla. Yksi suurimmista suomalaisten työllistäjistä on Pietarin pääkonsulaatti, jonka viisumituotanto työllistää satakunta (pääosin nuorta) suomalaista. Pietarin suurimpiin suomalaistyöllistäjiin lukeutuvat myös YIT, Prisma ja Sokos, the-village.ru kirjoittaa artikkelissaan.

Suomalaisdiasporan henkinen keskus on Bolshaja Konjushennaja kadulla sijaitseva Suomi-talo, joka jo tsaarin aikana palveli Pietarissa asuvien ja työskentelevien suomalaisten tukikohtana. Nykyisin talosta ovat saaneet sijansa muun muassa suomalaisten kaupunkien, korkeakoulujen sekä suurimpien yritysten edustustot. Suomi-talossa toimii myös Pietarin suomalainen koulu sekä Suomen Pietarin instituutti.  

Vuonna 1847 valmistunut Suomi-talo kävi vuosina 2009-2010 läpi perusteellisen saneerauksen ja avasi ovensa entistä ehompana toissavuonna. Suomi-talon naapurissa sijaitsee Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Pyhän Marian kirkko. Pyhän Marian kirkossa Pietarissa on sunnuntaisin kaksi jumalanpalvelusta: aamupäivällä suomeksi ja iltapäivällä venäjäksi.

Neuvostoliiton aikana suomalaisista vodkaturisteista kulki kaupungilla toinen toistaan uskomattomampia legendoja, the-village.ru kirjoittaa. Johtuen suomalaisten vodkaturistien railakkaasta alkoholinkäytöstä, oli Leningradissa yleisesti vallitseva uskomus se, että Suomessa olisi voimassa kieltolaki. Osa legendoista on päätynyt jopa venäläiseen kirjallisuuteen, esimerkiksi Mihail Vellerin ja Sergei Dovlatovin teosten kautta.

Nykyään kaikki on toisin. The-village.ru huomauttaakin, että umpihumalaista suomalaista ei Pietarin kaduilta nykyään juurikaan tapaa.

Pietarin mielenkiintoinen suomalaiserikoisuus on Vasilin saarella sijaitseva HelsinkiBar –niminen baariravintola. Venäläisten omistajien HelsinkiBar on koristeltu Aki Kaurismäen elokuvien julisteilla ja suomenkielisillä opastekylteillä. Nälkäisimmille asiakkailleen baari tarjoaa myös suomalaishenkistä ruokaa. 

Suomalaisuus näkyy myös esimerkiksi Fazerin kahviloissa, joita kaupungissa on yhteensä kolme. Kahviloista kaksi toimii ydinkeskustassa sijaitsevan valtavan Stockmann-tavaratalon yhteydessä.

Tunnen itse useita Pietarissa asuvia suomalaisia. Erääseen heistä tutustuin pari vuotta sitten Venäjän-kauppaan liittyvän seminaarin yhteydessä. Kyseinen nainen on asunut kaupungissa jo 1980-luvun puolivälistä ja avustanut menestyksekkäästi useiden suomalaisyritysten etabloitumisessa Venäjälle. Nainen kertoi, että tuntee elävänsä Pietarissa kuin kala vedessä. Paikallisen kulttuurin ja toimintatapojen tunteminen onkin ensiarvoisen tärkeää liikesuhteiden kehittämisen eteen tehtävässä työssä.

Yksi tunnetuimmista pietarinsuomalaisista lienee kuitenkin Pietarissa jo vuodesta 1995 asunut Sami Hyrskylahti, jota the-villagekin artikkeliinsa haastatteli. Sami muisteli julkaisulle alkuaikojen Pietarin-reissujansa:

- Muistan, kuinka kauan sitten, kun rajat olivat vasta avautuneet, matkustimme suomalaisten turistien kanssa linja-autolla Helsingistä Pietariin. Joimme runsaasti. Osa kavereista ei edes mennyt Pietariin saakka, vaan jäi esikaupunkialueella sijaitsevaan hotelli Olginoon. Itse Pietari ei heitä varsinaisesti edes kiinnostanut. Muistan, kuinka eräällä tällaisella reissulla kävimme paluumatkalla noukkimassa porukkaa Olginosta. Eräs bussiin nousseista suomalaisista tuijotti paluumatkalla hämmentyneenä sormeaan, johon oli matkan aikana ilmestynyt vihkisormus. Hänellä ei ollut minkäänlaista muistikuvaa siitä, mitä reissulla oli tapahtunut. Nykyään kaikki on toisin, Hyrskylahti muistelee.

Artikkeliin liittyviä linkkejä:

The-village.ru:n artikkeli
Max Engman, Pietarinsuomalaiset
Suomi-talo
Helsinkibar
Stocmann
Mahorkka.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos tästä tieto- ja viihdepaketista, Taneli. Tulipa uutta tietoa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sitten on suomalaisille vielä tämäkin linkki:
http://www.pietari.net/

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Aika moinen määrä suomalaisia. Voi odottaa, että väliaikaisempi asuminen kasvaa, kun viisumipakko poistuu.

Pietari on suuri eurooppalainen provinssikaupunki, jolla on aivan erityinen merkitys suomalaisille.

Uudet yhteydet toimivat jo nyt. Toivoisin saavani helpommin selville pienten hotellien yhteystietoja.

Kuten sanottua, kaksi vuosikymmentä sitten meitä oli paljon vähemmän. Pizza Express oli kova sana. Hannu Hakko toi arkipäivisin Hesarin ja vettä.

http://areena.yle.fi/audio/1306329582799

Eetu Ahtiainen

Pisti silmään blogin otsikko liittyen suomalaisten lukumäärään. Eikö ole syytä jo vaatia Pietaria kaksikieliseksi kaupungiksi? :) Kun Suomessa riittää 3000 ruotsinkielistä muuttamaan kuinka suuren kaupungin tahansa kaksikieliseksi..

Tuli vaan mieleen kun nyt on kuntauudistus tapetilla ja Kotkaa suunnitellaan muutettavaksi kaksikieliseksi.

Mutta itse asiastakin voisi kommentoida. Pietarissa en ole käynyt kuin kahdesti, mutta vaikutuksen teki heti. Nyt on suunnitelmissa kevätreissu kaupunkiin. Saas nähdä kuinka pyörätuolilla pärjää vanhassa kivikaupungissa.

Pietari tarjoaa kyllä hurjasti mahdollisuuksia monella tapaa. Soisi niihin tartuttavan eikä jäätäisi vanhoihin kaavoihin kiinni. Ei Venäjä eikä venäjä ole uhka vaan mahdollisuus. Myöskin ruotsin kielen säilymiselle Suomessa. Rohkeasti vain kieltä opiskelemaan.

Teppo Nygren

Eipä ole koskaan tullut käytyä Pietarissa, mutta aikeissa on kyllä yrittää jossain määrin ajan salliessa tutustua kyseiseen kaupunkiin.

Pietarissa keisarille järjestetty pääsiäistervehdys on ilmeisesti ollut joskus hyvin merkittävä tilaisuus. Tilaisuuteen osallistui Pietarin, Tsriskoje-Selon sekä Pietarhovin piirikuntien tunnetuimmat henkilöt, joiden joukossa useita suomalaisia isprawnikkojen johtamina. Kaikki kutsuvieraat vaihtoivat pääsiäissuutelon Keisarin kanssa ja saivat kunnian suudella keisarinnan kättä, jonka jälkeen keisarinna antoi jokaiselle muistolahjaksi maalauksilla koristetun porsliinisen pääsiäismunan.

Thomas Makinen

"Paikallisen kulttuurin ja toimintatapojen tunteminen onkin ensiarvoisen tärkeää liikesuhteiden kehittämisen eteen tehtävässä työssä."

Pitäisikö Suomen oppilaitoksissa ryhtyä opettamaan erityisesti nyky-Venäjällä tarvittavaa likketoimintaan liittyvän kulttuurin ja toimintatapojen tuntemista? Olisko hyvä, jos Suomen valtio tukisi, vaikkapa käteisavustuksina, venäläisten liiketoimintatapojen käytännön harjoittelujaksoa Pietarissa? Olisko näissä venäläisissä liiketoimintatavoissa jotain, josta myös suomalaisten yritysten kannattaisi ottaa oppia erityisesti yhteiskunta- ja viranomaissuhteiden hoitoon täällä kotimaassa?

Käyttäjän dobro kuva
Taneli Dobrowolski

Suomen oppilaitoksissa, erityisesti korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa, on jo nyt runsaasti erilaista koulutusta eri maiden liiketoimintakulttuureihin ja -käytäntöihin. Myös yritykset itse kouluttavat henkilökuntaansa ulkomaiden liiketoimintakulttuureihin. Venäläisestä liiketoimintakulttuurista ja -käytännöistä järjestää koulutuksia esimerkiksi SVKK:

http://www.svkk.fi/palvelut/koulutus_ja_seminaarit...

Tällaisia koulutuksia voi valtio (erityisesti pk-sektorin yrityksille) ainakin minun mielestäni mielihyvin myös subventoida, koska kaikki, mikä lisää vientiä, kasvattaa myös kansantaloutta.

Käytännön harjoittelujaksojen rahoitusta voi tiedustella esimerkiksi Cimosta: http://www.cimo.fi/ tai omasta oppilaitoksestaan.

pekka väisänen

Hyvä kirjoitus ja hieno kaupunki. Kannattaa ehdottomasti poikkeilla.

t. piiroinen

Parviaiset (minäkin äidin puolelta) pidimme sukukokouksen Pietarissa 1993. Bolsevikkien sosialisoiman n. 500 työntekijän teräsvalimommekin kävimme tsekkaamassa. Muutama porvarissukumme vesa pääsi aikoinaan naimisiin Pietarissa asustaneen baltiansaksalaisen aatelisneidon kaa. Suvun mustalammas piilotteli punikkimiehensä Rahjan kanssa Leninia Kannaksen huvilallamme.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kirjoitus viitteineen tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen Pietarin suomalaisten tämän hetken tilanteeseen.
Vietin tuossa kaupungissa lukuvuoden 1968-69. Opiskelin yliopistolla venäjän kieltä mm. parin suomalaisen upseerin kanssa. Asuimme Vasilin saaren opiskelija-asuntolassa kolmen hengen huoneissa siten, että joka huoneessa oli yhtenä asukkaana neuvostoliittolainen.
Asuntolaan tuli lämmintä vettä tunnin ajan muistaaakseni torstai-iltaisin. Silloin riitti kuhinaa! Onneksi pääsimme kerran viikossa saunomaan Suomen konsulaattiin.
Noihin aikoihin kaupungissa jonkun koulun yläasteella opiskeli muuan Vladimir Putin. Dmitri Medvedev taisi olla vielä lastentarhassa.
Mutta Nevan rannat ovat lumoavan kauniita.

J. Gagarin

Dostojevskin Rikos ja Rangaistus -teoksessa suomalaiset esitetään Pietarin juoppoina ja huorina. Sijoittuu ajallisesti 1800-luvun lopulle.

Käyttäjän kuoppari kuva
Ari Kuoppa-aho

Muuten hieno kaupunki, mutta nykyinen hihhuli-kgb kuvernööri on pilaamassa muuten Venäläisittäin edistysmielisen kaupungin.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset